Leikitäänpä tällainen ajatusleikki! Muistatteko vielä, kun Cyberpunk 2077 julkaistiin? Pelin tarinassa ja maailmassa yksi kiehtovimmista ideoista oli Blackwall. Se oli valtava, mystinen ja suorastaan pelottava tekoälypalomuuri, joka pitelee toisella puolella vanhaa, villiintynyttä internetiä. Sitä puolta, jossa vaeltaa vapaana autonomisia, ihmisvihamielisiä AI-viruksia ja digitaalisia petoja kärkkyen pääsyä ihmisten arkeen ja verkkokalvoille. Kun tuota pelasi, sitä ajatteli, että onpas mahtavaa 80-lukulaista kyberromantiikkaa. Överi konsepti, hyvää viihdettä ja puhdasta scifiä. Eihän tuollainen nyt oikeasti voisi tapahtua. Kuinka väärässä olimmekaan. Kun katsoo nykyistä menoa, mehän emme vain kulje kohti tuota skenaariota, vaan me rakennamme sitä tällä hetkellä aivan täyttä vauhtia. Eikä siihen tarvita edes mitään suurta maailmanpaloa, vaan ihan normaali teknologinen kehitys ja ripaus ihmisten mukavuudenhalua. Internetistä tulee bottien sademetsä Kaikki alkaa siitä, että olemme pikkuhiljaa luopumassa sisällön tuottamisesta ja lukemisesta itse. Nykyinen verkko täyttyy kovaa vauhtia tekoälyn luomasta synteettisestä materiaalista. Ja kuka sitä enää jaksaa lukea? Toinen tekoäly tietenkin. Agentti tekee blogipostauksen, toinen agentti tiivistää sen uutiskirjeeksi ja kolmas agentti lukee uutiskirjeen tehdäkseen siitä yhteenvedon jollekin pomolle, joka ei sitäkään ehdi lukea. Ihminen alkaa olla internetissä lähinnä tiellä. Mutta homma ei jää vain tekstiin. Seuraava askel ovat autonomiset agentit. Pienet, itsenäiset ohjelmat, jotka pyörivät verkossa hoitamassa asioita ilman, että ihminen vahtii jokaista klikkausta. Ne tekevät kauppaa, optimoivat palvelimia, etsivät nollapäivähaavoittuvuuksia ja kinastelevat foorumeilla. Internetistä tulee alue, jonka nämä pienet autonomiset toimijat valtaavat. Mitä tapahtuu, kun tämä soppa saavuttaa kriittisen massan? Luonto tai ainakin koodi löytää aina keinon. Pöpö jota ei voi sammuttaa Ennemmin tai myöhemmin jokin pahantahtoinen, viruksenomainen agentti karkaa lapasesta. Eikä se toimi enää niin kuin vanhat virukset, jotka kiltisti asuivat jossain tietyssä tiedostossa odottamassa virustorjunnan poistoa. ...

Eletään vuotta 2026, ja huomaan tekeväni jotain, mitä en muutama vuosi sitten olisi uskonut: vietän taas aikaani X:ssä (entisessä Twitterissä). Poistin tilini kokonaan pari vuotta sitten, kun meno muuttui sietämättömäksi. Nyt olen kuitenkin palannut, mutta aivan eri tavalla kuin ennen. 2010-luvun harha: Kaikkien on oltava brändejä Muistatteko vielä 2010-luvun? Se oli aikaa, jolloin meille uskoteltiin, että jokaisen on oltava somessa omalla nimellään ja kuvallaan. Puhuttiin ”henkilöbrändin rakentamisesta” ja siitä, miten avoin keskustelu vaatii kasvoja. Ajateltiin, että jos kaikki esiintyisivät omilla nimillään, keskustelu olisi sivistyneempää. Kuinka väärässä olimmekaan. Oppitunti Veikkauksesta ja ”palkatun trollin” leimasta Käännekohta omalla kohdallani tapahtui joitakin vuosia sitten. Osallistuin keskusteluun Veikkauksen monopolin purkamisesta. Esitin mielestäni maltillisen huomion: vaikka lähes kaikki halusivat purkaa monopolin, kukaan ei tuntunut olevan yksimielinen siitä, mitä pitäisi rakentaa tilalle. Mitä tapahtui? Eräs monopolin vastustaja päätti, ettei argumenttini ollut validi. Hän kaivoi esiin työnantajani tiedot ja löysi jostain arkistojen kätköistä, että työnantajani oli vuosia aiemmin tehnyt jotain projektia Veikkaukselle (vaikka asiakkuus ei ollut edes aktiivinen). Minut leimattiin välittömästi ”maksetuksi Veikkaus-trolliksi”. Siinä hetkessä tajusin, kuinka vinoutunut sosiaalisen median tuotto-panossuhde on. Omalla nimellä esiintymisestä ei ollut minulle mitään hyötyä – päinvastoin, se antoi kenelle tahansa aseen hyökätä kimppuuni, kaivaa taustojani ja vetää vääriä johtopäätöksiä. Se oli raskasta mielenterveydelle, ja päätin lopettaa koko leikin. Vuosi 2026 ja ”Heikki123” Nyt olen palannut X:ään nimimerkin suojissa. Olen tavallaan samalla tasolla kaikkien ”Heikki123” -tunnusten kanssa, ja se sopii minulle mainiosti. Mikä muuttui? Ei enää brändiä: Minulla ei ole tarvetta rakentaa asiantuntijaprofiilia tai kerätä seuraajia statuksen vuoksi. Tieto edellä: Käytän somea nykyään ensisijaisesti tiedonlähteenä. Seuraan asioita, jotka minua aidosti kiinnostavat – kuten sijoittamista. Sijoittaminen ”harrastuksena”: Sijoittaminen on harrastus siinä mielessä, että se lähinnä vie rahaa ja tuo välillä tilalle vähän jännitystä, mutta X:stä löytyy siihen liittyen keskustelua, jota ei muualta saa. Internetin täysi kierros On mielenkiintoista huomata, miten olemme palanneet takaisin siihen, mistä internet alkoi: illuusioon anonymiteetistä. Nykyään minulle on aivan sama, mitä joku ajattelee nimimerkistäni. Ihmiset näkevät kyllä postauksistani ja kommenteistani nopeasti, olenko botti vai oikea ihminen. Jos joku haluaa sivuuttaa mielipiteeni siksi, ettei siinä ole passikuvaani vieressä, se on heidän menetyksensä. ...

Olen aina tykännyt katsella scifi-elokuvia ja -sarjoja. Jos tartun kirjaan, valintani osuu lähes poikkeuksetta fantasiaan tai tieteiskirjallisuuteen. Hyllystä löytyy kaikkea Witcheristä ja Kvanttivarkaasta aina Isaac Asimovin klassikoihin. Nämä ovat olleet tosi viihdyttäviä, mutta olen pannut merkille toistuvan ja ärsyttävän kaavan. Usein käy niin, että kirjasarjan ensimmäinen osa on se paras. Siinä esitellään uusi maailma ja idea; kirjailija käy ympäristöä seikkaperäisesti läpi ja tuntuu olevan tyytyväinen luomaansa maailmaan. Mutta kun joudutaan kirjoittamaan kakkos- ja kolmososia, se alkuperäinen maailma ei kirjailijan mielestä enää riitäkään. Aletaan lisäillä kaikenlaisia outoja juttuja. Näin kävi mielestäni esimerkiksi Hannu Rajaniemen Kvanttivarkaassa. Siinä oli erinomainen ja kiinnostava perusajatus, mutta jälkimmäiset kirjat menivät todella sekavaksi ja aikamoiseksi ”trippailuksi”. TV-sarjojen kirous: kun mopo karkaa käsistä Sama ilmiö vaivaa tv-sarjoja, ehkä vieläkin pahemmin. Otetaan esimerkiksi eräs scifi-sarja, josta pidin aluksi valtavasti, The Expanse. Se oli jotain aivan ennennäkemätöntä. Katsoin sitä suorastaan haltioituneena, sillä en ollut ikinä aiemmin nähnyt niin hienosti kuvattua avaruusympäristöä. Avaruus oli luonnollinen osa kaikkea toimintaa: oli nähty vaivaa sen eteen, miten alukset käyttäytyvät tyhjiössä, miltä taistelu oikeasti näyttää ja millaisia fysiikan ongelmia ihmisillä on. Mutta mitä pidemmälle sarja eteni, sitä pahemmin juoni lähti käsistä. Siinä ei ollut enää oikein mitään tolkkua, ja mukaan ahdettiin aivan liian paljon erilaisia asioita. Alun realismi ja tiukkuus katosivat kohinaan. Pelit ymmärtävät pysyvyyden päälle Jos tätä vertaa tietokonepeleihin, ero on huomattava. Aika moni peli, jota olen pelannut, pyörii itse asiassa tosi tiiviisti yhden konseptin ympärillä. Lähes aina pelissä on alusta loppuun samat pelimekaniikat. Niitä ei muuteta kesken kaiken, tai jos muutetaan, niitä vain tuunataan hieman tarinan ehdoilla. Puolivälissä peliä tekijät ja käsikirjoittajat eivät yleensä kyllästy ideaansa, keksi jotain ihan muuta tai lähde viemään ajatusta jonnekin aivan uudelle tangentille. Peli yrittää yleensä kertoa yhden, eheän tarinan. ...

Joo, puhun Twitteristä, koska X on niin huono nimi ja hankalasti käytettävä suomen kielessä. Twitteristä on poistunut ihmisiä erilaisina aaltoina pitkin lähimpiä vuosia. Ensiksi kun Elon Musk alkoi sekoilemaan Twitterin kanssa ja sitten erilaisten kohujen, jotka useimmiten ovat olleet Muskin sekoilua, yhteydessä. Mutta yksi ilmiö on tällä hetkellä olemassa. Poliitikot, toimittajat ja keskeiset brändit päivystävät edelleen Twitterissä. Ei sinulla niitä seuraajia ole Twitteristä tulee säännöllisesti ihmisiä Threadsiin ilmoittaen, että pahaa teki jättää joku iso määrä seuraajia taakse, mutta nyt ollaan Threadsissa ja toivottavasti follaatte täällä. Poliitikkojen ja brändien osalta Suomessa tätä on näkynyt silmiinpistävän vähän. Jengi tuntuu haluavan päivystää Twitterissä. Kun siellä on niin paljon niitä seuraajia. Seuraajia, jotka jokaiseen postaukseen kommentoi, että rokotukset on huijausta, Venäjä on uhri Ukrainassa tai jotain persumaalitusta. Sitten Elon Musk poistaa jotain moderointiominaisuuksia, lisää sekoilua, omien viestien seassa näkyy jotain kummallisia mainoksia ja alusta toimii huonosti. Ja Elon Muskin viestit näkyy kaikille, etkä niitä voi estää. Mutta silti ei haluta lähteä alustalta, jossa ei ole järkeviä keskusteluita vaan pelkää huutamista. Koska alustalla on vaikka kymmentuhatta huutajaa olevinaan seuraajana. Vaikka kaikki tiedämme, että 80% niistä on Venäjän tai jonkun muun sekopäisen tahon botteja. Ja mitä niillä Twitter-seuraajilla siis tekee? Oletko Twitter-influensseri? Se on vähän kuin bottifarmia pitäisi! Bottiseuraajat ei ole minkään arvoisia. Lähtekää pois sieltä Twitteristä Olin pitkään Twitter-intoilija. Mun mielestä se oli hyvä alusta, kunnes ei enää ollut. Viimeistään korona-aikana se meni rikki, kun rokotevastaisuuden masinointi ja muu sekopäisyys alkoi valtaamaan alaa ja lopulta Elon Muskin sinetti alustalle sai minut pois Twitteristä. Ensiksi en vaan käyttänyt sitä enää ja sitten poistin tilinkin. ...

Tervetuloa Jasmon blogiin! Ei anteeksipyyntöjä pitkien hiljaisuuksien jälkeen. Se on heikkoutta. Tästä postauksesta ei ole mitään luotu tekoälyllä ja vaikka olisi, niin en kertoisi. Tänään puhumme Suomen kruununjalokivestä nimittäin terveydenhuollosta. Muistattehan että Suomessa on maailman paras terveydenhuolto? Tilanne Minulla on viimeisen viiden vuoden ajalta muutamia subjektiivisia otoksia meidän terveydenhuollon järjestelmästä. Sukulaisella on sydänsairaus, joka muuttuikin tässä yllättäen n. 3v sitten meidän terveydenhuoltojärjestelmän puitteissa niin vaaralliseksi, että pitäisi leikata. Sitten kuitenkin 6kk leikkausjonossa oltua päätettiin että ei leikata ja annettiin lisää lääkkeitä, josta tuli astmaoireet. Missään vaiheessa henkilö ei saanut mitään sellaista tukea, jossa olisi joku kertonut että mikä tässä kaikessa on suuri suunnitelma. Lopulta oli pakko mennä yksityiselle, jotta joku kertoi mikä hoidon suunnitelma vaikuttaisi olevan (varovaisin sanamuodoin sitä kritisoitiin) ja jotta saisi sellaista hoitoa, mikä vaikuttaisi järkevältä. Toinen juttu on oma poika. Hänellä on hammasraudat. Hammasrautojen ensimmäisen kerran laittoon meni arviolta 11 käyntiä hammaslääkärissä. Käynnin funktio saattoi olla vaikkapa suun valokuvaaminen. Seuraavalla käynnillä saatettiin poistaa yksi maitohammas. Sitä seuraavala kerralla saatettiin sovittaa hammasrautoja. Ja niin edelleen. Aina uudelleen ja uudelleen paikalle 10 minuutin hoidon takia. Lisäksi, koska Tampereella suuressa viisaudessa pitää säästää, uusia aikoja ei saa suoraan hammaslääkärissä käydessä vaan ne tulee jossain kohtaa kirjeellä kotiin. Siis joku aika. Sitten kun se ei sovi, pitää soittaa numeroon X ja sieltä voi sitten neuvotella seuraavan ajan. Tää koko viritys on niin vitsi että en voi ymmärtää miten tuollainen show voi pyöriä. Tehottomuus lukee niin isolla kaiken ympärillä että ei voi ymmärtää. Samaan aikaan hammaslääkäreillä ja hoitajilla on kamala kiire ja aikoja pitää lyhentää, kun käyntejä tulee hirveä määrä. ...

Pelistudiolla työskentely on varmasti aika jännittävää. Iso osa peleistä ei täytä niille asetettuja myyntihaaveita. Toisaalta, esimerkiksi GTA V peli on myynyt aivan käsittämättömällä kuudella miljardilla dollarilla. Pelaajanakin on jännittävää. Steam, PS store, Xbox pelikauppa ja muut ovat täpötäynnä pelejä pienistä indie-studioista aina sinne suurimpiin AAA-pläjäytyksiin. Klikkaa, lataa ja pelaa. Mutta minkälaisia kokemuksia hittipelit tarjoavat? Tämä postaus ei sisällä juonipaljastuksia, mutta kommentoi uusia pelejä kuten Cyberpunk 2077 ja Alan Wake 2. Remedy teki taas saman pelin ja nimesi sen tällä kertaa nimellä Alan Wake 2 Remedyllä on pelistudiona tietysti lunastettu paikka sydämessäni. Lunastus aloitettiin Death Rallyllä (sitä voi nykyään pelata ilmaiseksi), sitten tuli Max Paynet. Minulla on tainnut Remedyn peleistä jäädä pelaamatta ja läpäisemättä ainoastaan Quantum Break. Alan Wake (1) oli ensimmäinen pettymys minulle Remedyn tuotoksista. Siinä oli paljon hyvää potentiaalia, joka jotenkin tuntui hukkuvan sen taakse että pelaaja heitettiinkin tarinan sijaan rämpimään pimeissä metsäränneissä ampuen loputtomalta tuntuvia mörkölaumoja oikeastaan ilman mitään sellaista joka olisi tuonut pelaajalle hyvän fiiliksen. Tunnelma ja musiikki oli hyvä ja tarinan voisi nauttia, mutta varsinaisena pelinä AW oli mielestäni huono. Control oli pääosin hyvä peli ja yliluonnollisuuden niputtaminen FBC:n kaltaisen tutkimuslaitoksen yhteyteen oli hauska idea. Että asiat oli tavallaan yliluonnollisia, mutta tälle tutkimuskeskukselle vaan peruspäivä konttorilla. Myös pelimekaniikka oli hyvä. Oli tunnelmaltaan intensiivisiäkin kohtia, mutta silti tavaroiden räimiminen, räiskintä ja muu pelimekaniikka oli kunnossa. Alan Wake 2 jatkaa siitä mihin ykkönen jäi (monellakin tapaa). Kun valitsin pelin alussa vaikeusastetta, että haluanko vain storymoden vai vaikeampaa pelaamista, päätin ottaa vähän vaikeamman vaikeustason. Olen pelannut AW2 nyt viitisen tuntia ja vaikeustason näkökulmasta pelillä ei mielestäni ole annettavaa. Tarina, kulttuuriviittaukset, suomiviittaukset jne on periaatteessa mielenkiintoista, mutta räiskintä (johon vaikeusaste vaikuttaa) ei. ...

Suomalaiset ovat tunnetusti jääkiekkokansaa, mutta lajin suosio on ollut nousussa ympäri maailmaa muutaman viimeisen vuoden aikana. Tässä artikkelissa pohditaan, että mitkä ovat syyt kasvavan suosion taustalla meillä ja muualla. Jääkiekolla on oma seuraajakuntansa Suomessa Jääkiekko on kuulunut suomalaisten arkeen jo pitkän aikaa. Keväällä järjestettävät jääkiekon MM-kisat huipentavat jääkiekon seuraajien kiekkokauden. Suomessa jääkiekon suosion kasvu linkittyy maan vaurastumiseen ja kaupunkien kasvuun: joukkuelajit alkoivat kiinnostaa kaupungissa asuvia ihmisiä uudella tavalla. Nykyään jääkiekko onkin maamme suurin urheilulaji, mikäli mittaamme suuruutta katsojamäärillä ja taloudellisella mittarilla. Jääkiekkokulttuuri kehittyy Voidaan varmasti sanoa, että jääkiekkokulttuuri on Suomessa erittäin kehittynyttä: seuroilla on omat fanituotteensa, omat hallinsa ja innokkaimmat kannattajat kiertävät joukkueensa mukana myös vieraspeleissä eli matkaavat Suomen eri paikkoihin kannustamaan joukkuettaan. Monelle jääkiekon seuraajalle vedonlyönti otteluiden tuloksista kuuluu olennaisena osana lajin seuraamiseen. Tämä on tullut entistä helpommaksi internetin aikakaudella, kun enää ei tarvitse mennä kioskeille ja muihin vastaaviin paikkoihin lyömään vetoa. Vaikuttaa siltä, että jääkiekko on herättänyt kiinnostusta entistä useammissa ihmisissä myös maailmalla. Siirrytään seuraavaksi pohtimaan syitä sille, että miksi näin on. Pitkiä perinteitä löytyy myös muualta Yksi keskeinen syy jääkiekon suosiolle ympäri maailmaa on se, että jääkiekkokulttuurilla on pitkät perinteet monessa maassa. Eräs jääkiekkomaailman keskeisistä maista on Yhdysvallat, joten otetaan se esimerkiksi maasta, jolla on pitkät kiekkoperinteet. Eräs tieto kertoo, että Yhdysvalloissa rakennettiin ensimmäinen jääkiekkokaukalo Baltimoreen jo vuonna 1894! Laji oli tullut Yhdysvaltoihin kanadalaisten siirtolaisten mukana ja ensimmäinen tiedetty muodollinen jääkiekkopeli järjestettiin maassa vuonna 1893. Ottelua Yalen yliopiston ja Johns Hopkins yliopiston väillä on yleisesti pidetty modernin kiekkoilun alkuna Yhdysvalloissa.  Siitä lähtien jääkiekon suosio on noussut ympäri Yhdysvaltoja. Maan koillisosat ja ylempi keskilänsi omaksuivat jääkiekon muita nopeammin, johtuen kylmästä ilmastosta. Tilanne on kuitenkin muuttunut jääkiekkoareenoiden tulon myötä ja nykyään huippujääkiekkoa pelataan nykyään myös lämpimässä Floridassa. NHL (National Hockey League) perustettiin vuonna 1917 ja siitä tuli yksi tärkeimmistä ammattilaissarjoista Yhdysvalloissa. Yhdysvallat on siis yksi esimerkki siitä, miten jääkiekon suosio ei rakennu tyhjän päälle, vaan sillä on pitkät perinteet, jotka ulottuvat yli sadan vuoden taakse. ...

Jasmon blogi on tuottanut laadukasta, eikä ollenkaan kyynistä, sisältöä internettiin jo vuodesta 2005. Kohta vietetään 20-vuotisjuhlaa. Valmistelut on jo käynnissä. Hauskaa on huomata miten bloggaaminen on tässä aikana muuttunut. Ensiksi sitä tehtiin intohimolla ja kerrottiin mitä kuuluu. Tutustuttiin aiheeseen ja sitten alkoi myös meta-bloggaus, blogattiin siitä mitä blogataan ja niin edelleen. Kohta tuli sosiaalinen media. Facebook, Twitter jne. Yhtäkkiä blogeissa aikoinaan himoitut ”sidenotet”, jotka olivat yhden lauseen mittaisia statuspäivityksiä, löytyivätkin jostain muualta kuin blogialustalta. Pikkuhiljaa bloggaajien näkökulmasta kävi niin, että twitterissä ja facebookissa jaettiin linkkejä omaan blogisisältöön. Hei, tule katsomaan, kirjoitin juuri blogiini jotain. Jengi ei tullut. Pakko oli sitten mennä sinne, missä yleisökin on. Tänä päivänä somessa julkaistaan pitkiä tekstiseiniä (Facebook, Instagram) ja toisaalta taas Twitterissä julkaistaan pitkiä threadeja (hei, tämä on postaus 1/42). Joku on keksinyt siihen sitten unrollauksen, jolla apuohjelma julkaisee tämän postauksen yhtenä verkkosivuna. Eli pitkä paloihin jaettu twitter-postaus löytyy sitten pitkänä versiona jostain toisesta palvelusta. Nyt kun Elon ajaa Twitteriä rotkoon, niin on huomattu että nämä threadit toimii vähän epäluotettavasti ja paljon muutakin ongelmaa aina välillä on. Jengi pohdiskelee, mikä muu paikka voisi olla hyvä julkaista tällaisia threadeja ja että olisi tuki kuville ja mahdollisesti muullekin medialle. En ole kuitenkaan vielä huomannut, että blogaaminen tai vastaavat pidempien tekstien tuottaminen some-alustojen ulkopuolelle olisi käynnistynyt. Syytä en tiedä, luulisi sen olevan loogista että tällaisille palveluille olisi kysyntää. Voiko yksi syy olla siinä, että julkaisut usein tehdään puhelimella, jolloin monen alustan monipuolisuus on itseasiassa ongelma: Pitäisi olla vaan yksi kuva + teksti -tyyppinen julkaisumalli. Tai jotain vastaavaa. Kun jengi nyt etsii, ainakin alitajuisesti, pakopaikkaa Twitteristä ja ehkä muustakin somesta sellaiseen ympäristöön, jossa voivat myös helpommin vaikuttaa kommentointiin, trolleihin jne, niin uskon että bloggaaminen versio 2 laskeutuu keskuuteemme. Tarvitaan vaan se joku alusta, joka on helpompi ja nopeampi käyttää kuin wordpress ja millä voidaan jotenkin saada sisältö näytille ihmisille helpommin. ...

Niin se taas on, että Suomessa eduskuntavaalit lähestyy. Näitä eduskuntavaalipostauksia on, tavalla tai toisella, tullut tehtyä ennenkin. Ja tehdäänpä taas! Vaalikoneet En tiedä onko tällä hetkellä vielä auki muita varteenotettavia vaalikoneita kuin Hesarin vaalikone. Sitä on tullut vähän pyöriteltyä ja se on sitä vaalikonehommaa, mitä ollaan totuttu kokemaankin. Yllä olevista linkeistä voi kerrata ajatuksia siitä, miten vaalikoneita kannattaa käyttää. Alempana tulee vielä yksi linkki! Mitä Hesari tässä ilmeisesti yrittää kysyä on että haluaisinko että opettajien ja oppilaiden suhde olisi parempi myös siinä tapauksessa jos se olisi jostain muusta pois. Ymmärrän tilanteen mikä Hesarilla on. He haluavat saada eroja henkilöiden välillä ja varmistamaan sen asian, että ei voi haluta kaikkea ja sitten myös veronalennuksia. Että joutuu ottamaan vastatessa myös vastuun siitä että kuinka se mahdollisesti rahoitetaan. Ongelmana on vaan se, että en minä tiedä miten opetustoiminta nytkään rahoitetaan, miten hyvin se on rahoitettu, mitä siellä pitäisi parantaa ja niin edelleen. Myös monet ehdokkaat ovat näiden edessä vähän ymmällään ja siksi samalla mielipiteellä, kuten vaikka että ”kyllä tämä on hyvä idea mutta me ei voida tätä kestävästi tehdä lainarahalla”, ehdokkaat voivat vastata joko jokseenkin eri mieltä tai jokseenkin samaa mieltä. Aukottomia kysymyksiä ei varmaan voi tehdä, mutta itse pidän suurinta osaa kysymyksistä sellaisena, että en osaa niihin vastata mitään järkevää. Siksi se alkuperäinen vinkki siitä, että vastaa vain niihin kysymyksiin joihin on itse selkeästi jotain mieltä, on erittäin hyvä edelleen. Muut ohittaa. ...

Suomi tunnetaan luonnon kauniista maastaan ja suomalaiset ihmisinä, jotka rakastavat yli kaiken ulkoilua. Siitä huolimatta, suomalaiset ovat aktiivisia myös netissä. Suomalaiset rakastavat ulkoilun lisäksi myös netissä tiedon hakua, työntekoa, surffailemista ja kaikenlaista viihdettä. Lisäksi on hyvä muistaa, että Suomi on neljän vuodenajan maa. Tämä tarkoittaa sitä, että erityisesti syksyisin ja talviaikaan suomalaiset ovat hyvin tiiviisti neljän seinän sisällä, koska ulkona on pimeää ja kylmää.   Ennen vanhaan suosittuja sisäaktiviteetteja olivat muun muassa suosittujen suomalaisten kirjailijoiden tekemät kirjat, television katselu ja saunominen. Tänä päivänä suomalaisten harrastukset ovat toki hyvin erilaisia (ei saunominen tosin ole mihinkään jäänyt). Digitaalinen maailma vaikuttaa kaikissa länsimaissa ja muuallakin ihmisten vapaa-ajan viettoon. Suomi on aina ollut digitaalisen kehityksen kärkimaita.  Digitaalisilla harrastuksilla tarkoitetaan netin ihmeellisessä maailmassa surffailua ja kaikenlaista tekemistä. Tässä on auttanut Suomen nopea digitalisoituminen. Kaikkeen tähän on kuulunut perusoikeutena internetyhteys jokaiselle kansalaiselle. Tämä on näkynyt muun muassa siinä, että Suomen syrjäisille alueille on toimitettu nopeita internet-yhteyksiä. Suomessa on jopa 95 % väestöstä pääsy nopeaan nettiyhteyteen. Tässä viitekehyksessä on helppo ymmärtää, että miksi suomalaiset viettävät niin paljon aikaa internetissä. Tässä artikkelissa käsittelemme suomalaisten suosituimpia ajanviettotapoja Internetissä.  E-urheilu E-urheilu on kasvattanut suosiotaan erityisesti suomalaisten nuorten aikuisten keskuudessa. Tutkimuksien mukaan suomalaisten keskuudessa e-urheilu on noussut seuratuimpien lajien listalle. Puhutaan siis todella suositusta urheilumuodosta suomalaisten keskuudessa. Tänä päivänä monet seuraavat netin kautta kovanluokan e-urheiluturnauksia, joissa ammattilaiset mittelevät hampaat irvessä suurista rahoista. Suuret e-urheilutapahtumat vetävät suomalaisia sankoin joukoin myös paikan päälle seuraamaan matseja.   Sinällään e-urheilun suuri suosio ei ole kovin yllättävää, kun otetaan huomioon, että e-Sports on nostanut suosiotaan joka puolella maailmaa. Ei ole myöskään yllätys, että e-urheilu on vakiinnuttanut asemansa Suomessa, jossa suurella osalla väestöstä on halutessaan myös hyvä mahdollisuus alkaa treenata e-urheilua, jopa ammattimielessä. Monet suomalaiset pelaajat ovatkin jo vakiinnuttaneet asemansa e-urheilun ammattilaisina, jotka kisaavat parhaiden ammattilaisten kanssa suurista palkinnoista.  ...

Se, että hallitset mallikkaasti talouden, vaatii yleensä jonkinlaisen talousbudjetin tekemistä. Tulojen ja menojen tasapainossa pitäminen vaatii talousasioihin keskittymistä. Taloudenhallinta on taitolaji, sillä jokaisen elämässä on päivittäisiä, viikoittaisia ja kuukausittaisia menoja. Nämä enemmän tai vähemmän kiinteät menot tulisi pystyä maksamaan ilman suurempia ongelmia ansaitsemiesi tulojen avulla.  Tyypillisiä kuukausittaisia menoja ovat asumismenot, liikkumisesta aiheutuvat kulut ja elintarvikemenot. Se miten me suomalaiset kulutamme rahaa, kertoo paljon meistä. Tässä artikkelissa käsittelemme suomalaisten kulutustapoja, siten miten suomalaiset kulutustavat jakaantuvat eri sektoreille ja millaisena oma henkilökohtainen kulutuksemme näyttäytyy tässä valossa.  Elintarvikkeiden hinnat ovat laskeneet  Suomessa Tilastokeskus kerää tietoa suomalaisten kulutuskäyttäytymisestä. Tutkimalla esimerkiksi kyselytutkimuksien avulla suomalaisten rahankäyttöä. Tilastokeskus tekee vuosittain haastattelututkimuksia, joissa suomalaisia kotitalouksia haastatellaan. Haastatteluihin osallistuvat kotitaloudet valitaan satunnaisesti, mutta kuitenkin niin, että otanta kattaisi mahdollisimman laajasti suomalaiset eri sosioekonomiset tekijät huomioiden.  Yleisellä tasolla voidaan todeta, että suurimmat muutokset siinä, minne suomalaiset käyttävät rahansa liittyvät ruokaostoksiin. Siinä missä vuonna 1980 suomalaisen keskivertotalouden menoista 20 % koski ruokakustannuksia. Vuonna 2016 lukema oli vain 12 %. Varallisuuden noustessa ruokamenoihin käytettävät rahat ovat laskeneet huomattavan paljon keskimääräisesti. Lukujen muutos kertoo myös vahvasti siitä, että elintarvikkeiden hinta on laskenut vuosien saatossa. Asumisen ja energian kustannukset ovat nousseet  Samalla kuin ruokakustannukset ovat laskeneet niin asumiskustannukset ovat nousseet. Vuodesta 1980 2020-luvun alkuun asumiseen ja energiaan liittyvät kustannukset ovat nousseet yli 10 %.  Tämä kertoo paljon asumismenojen kasvusta, johon toki energiankäyttökin liittyy.  Vuokramenot ovat nousseet myös hyvin paljon, koska vuosikymmenien aikana muuttoliike on ollut kohti suuria kaupunkeja, kuten Helsinkiä, Espoota ja Vantaata.  Muut kustannukset ovat pysyneet tasaisina Kun luetaan suomalaisten kulutuksesta tehtyjä raportteja, niin voidaan huomata, että suomalaisten muussa kulutuskäyttäytymisessä ei ole aikojen saatossa tapahtunut erityisen radikaaleja muutoksia. Liikkumiseen, kulttuuriin ja vapaa-aikaan käytettyjen rahojen osuus on pysynyt samassa 1980-luvulta tähän päivään. Täytyy kuitenkin huomioida, että 1980-luvulla elettiin Suomessa nousukautta. 1980-luvulta 2020-luvulle tultaessa, väliin mahtuu paljon erilaisia vuosia. Kuten lamavuoden 1990-luvulla ja uusi nousukausi niiden jälkeen.  ...

Lisätty todellisuus ja virtuaalitodellisuus (yleisesti lyhennettynä AR ja VR, vastaavasti) ovat todellisuusteknologioita, jotka joko parantavat tosielämän ympäristöä tai korvaavat sen simuloidulla ympäristöllä. Lisätty todellisuus (AR) täydentää ympäristöäsi lisäämällä digitaalisia elementtejä live-näkymään, usein käyttämällä älypuhelimen kameraa. Virtuaalitodellisuus (VR) on täysin mukaansatempaava kokemus, joka korvaa tosielämän ympäristön simuloidulla. AR:ssä virtuaaliympäristö on suunniteltu toimimaan rinnakkain todellisen ympäristön kanssa. Tavoitteena on olla informatiivinen ja tarjota lisätietoa todellisesta maailmasta, johon käyttäjä pääsee ilman hakua. Esimerkiksi teolliset AR-sovellukset voivat tarjota välittömiä vianetsintätietoja, kun luuri on suunnattu vialliseen laitteeseen. Virtuaalitodellisuus sisältää täydellisen ympäristösimulaation, joka korvaa käyttäjän maailman kokonaan virtuaalisella maailmalla. Koska nämä virtuaaliympäristöt ovat kokonaan valmistettuja, ne on usein suunniteltu elämää suuremmiksi. Esimerkiksi VR voisi antaa käyttäjän boxin, jossa on sarjakuvaversio Mike Tysonista virtuaalisessa nyrkkeilykehässä. Vaikka sekä virtuaalitodellisuus että lisätty todellisuus on suunniteltu tuomaan simuloitu ympäristö käyttäjälle, jokainen konsepti on ainutlaatuinen ja sisältää erilaisia ​​käyttötapauksia. Viihdeskenaarioiden lisäksi yritykset käyttävät yhä enemmän lisättyä todellisuutta, koska se pystyy luomaan tietopeittokuvia, jotka lisäävät hyödyllisiä, todellisia skenaarioita. Online-uhkapelien uuden vallankumouksen partaalla Miten näitä kahta teknologian osaa voitaisiin käyttää tekemään online-pelaamisesta jännittävämpää? AR- ja VR-uhkapelit ovat vielä lapsenkengissään, joten tämän teknologian tarkan käyttötavan määritteleminen online-kasinoilla on haastavaa. Lisäksi, vaikka sekä VR että AR ovat yleistyneet parin viime vuoden aikana, erityisesti pelaajien keskuudessa, ne ovat vielä kaukana laajasta saatavuudesta. Viimeisin vallankumous online-uhkapelimaailmassa oli älypuhelinvalmiiden pelisovellusten ja -pelien kehittäminen. Se katkaisi kielet, jotka sitoivat pelaajat heidän tietokoneisiinsa, kivijalkakasinoihin ja vedonlyöntikauppoihin – nyt he saivat pelata vapaasti liikkeellä. Toinen tärkeä hetki oli kryptovaluuttojen tuominen uhkapeleihin, mikä lisäsi ylimääräistä kannattavuutta ja yksityisyyttä ja nopeuttaa transaktioita. VR- ja AR-teknologian soveltamisella nettipelaamisen alalla on yksi tarkoitus: Käyttäjäkokemuksen parantaminen luomalla uudelleen henkilökohtaisen pelipaikan tunnelmaa, josta voi nauttia turvallisesti kotoa käsin. Netticasino.com mukaan VR:n sovellus voisi ratkaista verkkopelaamiseen usein liittyvän vuorovaikutteisuuden puutteen ja yksinkertaisen tylsyyden ongelman. ...

Kasinosi on ainutlaatuinen lisä markkinapaikallesi ja houkutteleva kohde yleisöllesi. Mutta tietävätkö he sen? Oikealla kasinomarkkinoinnilla sijaintisi voi kehittyä keskimmäisestä kilpailijasta alan johtavaksi voimalaitokseksi.  Tässä postauksessa tutkimme kokeiltuja ja todellisia kasinomarkkinointistrategioita, jotka varmasti tehostavat liiketoimintaasi – sekä nyt että pitkällä aikavälillä. Paras osa? Suurin osa seuraavista ideoista on helppoja ja edullisia toteuttaa. Paranna löydettävyyttä Koska kilpailu kasinoiden välillä on niin kovaa, löydettävyys on uskomattoman tärkeää. Löydettävyys viittaa siihen, kuinka helppoa yleisösi on löytää sinut verkosta. Kuvittele, että olet yksi potentiaalisista vieraistasi, jotka etsivät upeaa kasinoa. Kuinka helppoa olisi löytää omasi verkossa?  Kokeile kirjoittaa hakuja eri hakukoneisiin, etsiä arvosteluja matkasivustoilta ja etsiä sosiaalisesta mediasta kaltaisiasi kasinoita. Kun panet merkille, kuinka usein kasinosi tulee esiin ja kuinka korkealle se sijoittuu hakutuloksissa, saat käsityksen siitä, kuinka hyvä löydettävyys on. Jotta ymmärtäisit tilanteen tällä hetkellä parhaiten, suosittelemme käyttämään markkinointi- ja SEO-työkaluja, kuten Moz ja SEMrush. Kokemus ensin Kokeile tätä hauskaa auditointia. Ajattele asiakkaitasi ja kokemusta, jonka haluat heidän saavan. Kysy itseltäsi, kuinka usein huippu-asiakkaan pitäisi pystyä syömään buffetissa tai kahvilassa/kahvilassa tai pihviravintolassa avaamatta lompakkoaan, eli käyttämällä hyvityksiä, pisteitä tai tarjouksia.  Kysy nyt itseltäsi, millainen kokemus 75 dollarin asiakkaan pitäisi olla. Entä 25 dollarin asiakas? Katso sitten kaikki mukavuudet. Miten niitä hyödynnetään? Kuka niitä käyttää? Tämän kaltainen harjoitus auttaa sinua tunnistamaan motivoijat ja vastustajat. Niiden avulla tunnistat mahdollisuudet luoda loistava, tasapainoinen kokemus sekä toiminnallesi että asiakkaalle. Harrasta tapahtumia ja ryhmätoimintaa Kasinossasi on paljon muutakin kuin pelkkä pelilattia. Sinulla voi olla ylellinen hotellitarjonta, huipputeknologiaa, joustavia tapahtuma- ja viihdetiloja, palkittuja kylpylä- ja kuntoklubipalveluita tai herkullisia ravintoloita tarjota myös vieraillesi. Joten kun kyse on kasinomarkkinoinnista, sinun on mietittävä kokonaiskuvaa. ...

Kun kasinoista on tullut kirjoitettua niin ainakin yhtä jänittävää on kirjoittaa kryptoista! Niin kryptot ja kasinot? Winning! Ovatko kryptokasinot todella tulevaisuus? Viime aikoina on puhuttu todella paljon kryptovaluutoista. Syitä tähän ovat olleet niin Elon Muskin twiitit, kuin El Salvadorin päätös ottaa bitcoin toiseksi viralliseksi valuutaksi. Monet pohtivatkin, että onko kryptovaluutoista oikeasti tulossa laajalle levinnyt maksutapa. Entä miten se vaikuttaa nettikasinopelaajiin? Ovatko kryptovaluutat tulossa toden teolla myös nettikasinoille? Näemmekö pian myös kryptokasinoita? Nettikasinobuumi edeltää kryptoja Tässä yhteydessä on hyvä huomata, että kun puhutaan kryptovaluutoista ja nettikasinoista, puhutaan kahdesta hyvin merkittävästä ilmiöstä. Itse asiassa nettikasinot edelsivät kryptovaluuttoja: näimme ensimmäiset nettikasinot noin kolmekymmentä vuotta sitten ja niiden suosio on kasvanut valtavasti. Suurelta osin tähän on vaikuttanut internetin ja muun tietotekniikan nopea leviäminen sekä kehittyminen. Eri casino -sivustoja, kuten Casumo, alkoi ilmestyä nettiin nopeasti ja pelaajille tuli paljon valinnanvaraa pelipaikan suhteen. Nettikasinoiden tiukka kisa johti luonnollisesti siihen, että ne pyrkivät erottumaan toisistaan erilaisin tavoin: käyttöön otettiin pelillistämistä ja kasinoiden pelivalikoima kasvoi valtavasti. Tästä kehityksestä hyötyi tietysti nettikasinopelejä harrastava asiakaskunta. Nyt saatamme olla tilanteessa, missä kaksi viimeaikaista trendiä, eli nettikasinot ja kryptovaluutat ovat löytämässä yhteen. Mitä ovat kyrptovaluutat? Ennen kuin siirrymme pohtimaan mahdollisia kryptokasinoita, on hyvä luoda katsaus siihen, että mitä ne kryptovaluutat tarkalleen ottaen oikein ovat. Lähdetään liikkeelle siitä, että kryptovaluutat eivät ole mitään valuuttoja, joita olisivat laskeneet liikkeelle keskuspankit, vaan kyseessä on lohkoketjuteknologiaa hyödyntävä valuutta. Ja lohkoketjut ovat eniten kuuminta hottia. Näistä valuutoista bitcoin on tunnetuin, mutta se ei suinkaan ole ainut kryptovaluutta, sillä muita kryptovaluuttoja on valtava määrä. Lisäksi lukijan on syytä muistaa se seikka, että kryptovaluutta -käsite ei tarkoita perinteisten valuuttojen digitaalista käyttöä. ...

Teknologia saattaa vaikuttaa joillekin pelottavalta asialta, ehkä siksi, että he ovat tottuneet tekemään asiat tietyllä tavalla ja muutos tuntuu liian nopealta. Monesti myös kaikenlainen uusi pelottaa ylipäätänsä. Teknologia kuitenkin on tuonut ja tuo yhä edelleen paljon hyvää elämäämme ja kaikkeen olemme kuitenkin adaptoituneet hyvin. Tekniikkaa kuitenkin kehitetään helpottamaan meidän elämäämme, joten tämä onkin hyvä ohjenuora muistaa, jos liian nopea kehitys ahdistaa. Teknologiasta myöskin hyötyy parhaiten, kun sille on avoin. Photo by ThisisEngineering RAEng on Unsplash Liiketoiminta helpottuu Teknologian myötä liiketoimintastrategiat ovat parantuneet huimasti. Esimerkiksi rekrytointiprosessit voidaan saada käyntiin nopeammin ja ihmisiä pystytään rekrytoimaan vaikka maailman toiselta puolelta. Ilman nettiä sinun tulisi jaella mainoksia kaupungissasi ja koko prosessi olisi hyvin paljon hitaampi ja et välttämättä löytäisi etsimääsi talenttia. Lisäksi kaupankäynti ja esimerkiksi viestintä ovat muuttuneet huomattavasti ja yritykset pystyvät toimimaan huomattavasti laajemman kohdeyleisön edessä. Tilastojen tarkkailusta on tullut huomattavasti helpompaa, sillä ennen se olivat hyvin rajallisia. Nykyään yritysjohtajat voivat kerätä ja analysoida tietoa reaaliajassa, jonka lisäksi ne voi lähettää raportteina kun tarve vaatii. Tämä taas vaikuttaa suoranaisesti siihen, miten paljon helpompaa päätöksenteko nykyään voi olla. Myös kommunikointi työpaikoilla on helpottunut, kun sisäiset viestintäohjelmat kuten Slack mahdollistavat kommunikoinnin, vaikka olisitte kollegoiden kanssa eri maissa. Kokouksia voidaan järjestää jopa etänä kameroiden välityksellä, jonka ansiosta aikaa voi säästää huimastikin. Käytännössä kaikki ovat saavutettavissa koko ajan, olivatpa he sitten missä tahansa. Liiketoimintastrategian lisäksi teknologia on helpottanut ja mahdollistanut kustannustehokkaamman markkinoinnin. Ennen internetiä markkinointi rajoittui sanomalehtiin, mainostauluihin ja sen sellaisiin. Teknologia on taas mahdollistanut markkinoinnille monia uusia kanavia ja uusia laajempia kohdeyleisöjä. Etenkin pienemmät yritykset ja start-upit hyötyvät tästä nykyaikaisesta markkinointimaailmasta. Kun markkinointimateriaali on digitaalista, on materiaalin editointi ja julkaiseminen paljon aiempaa helpompaa ja nopeampaa. ...

Sähköautoilu on iso puheenaihe myös perinteisissä medioissa tällä hetkellä. Kimmokkeen tähän kirjoitukseen tuli Hesarin viimeisimmästä kirjoituksesta, jossa toimittajat ajavat noin 2000 kilometria sähköautolla neljässä päivässä. Helppouden vuoksi jutut tunnutaan tehtävän näin: Sähköautoilusta kiinnostunut toimittaja vuokraa tai saa jostain auton hetkeksi käyttöönsä ja lähtee sillä sitten reissuun. Lukemissani jutuissa yleensä johonkin pidempään reissuun ja sen perusteella sitten annetaan erilaisia johtopäätöksiä tämän hetken autoilusta tai yleisimmin latausinfrasta. Sellainen Hesarin juttukin oli. Auto oli sivuosassa, lataaminen oli jännittävintä. Ainakin minulle jutusta välittyi vähän sellainen ”sähköautot eivät ole vielä valmiita oikeaan käyttöön”, kun lopussa kerrottiin kuinka diesel-autolla olisi päässyt samaan hintaan ja nopeammin. Ja kuinka matkalla oli paljon haasteita latureiden kanssa. Testiasetelma, 2000 kilometria, suurin osa lapissa, ei kovin paljon älyllistä haastetta lukijalle tarjonnut. Onkohan sähköautoilu mahtavaa ja ylivoimaista? Sähköautoilu oikeasti Ajattelen itse sähköautoilusta tällä hetkellä niin, että se vaatii hieman harrastuneisuutta tällä hetkellä. Nimenomaa noilla pitkillä reissuilla. Vaivaa ja hankaluutta. Meillä tulee noin 25-30tkm vuodessa ja mikää lapinkäynti ei ole vuosittainen suorite tai jos onkin, ylensä autot ovat junan kyydissä. Jostain syystä näissä lehtijutuissa ohitetaan se noin 95% kaikesta ajosta, jolloin päivämatkat ovat alle 300km. Auto on yöt kotilaturissa (tai kohteen laturissa) ja pikalatureita tai asiointilatureita ei tarvitse käyttää juuri ollenkaan. Kotilatauksessa myös energia on halpaa. Hesarin jutussa Volvo Recharge V60 viedään 2000km matkalle ja käytetään pikalatureita ja asiointilatureita ja silti hinnaltaan matka on energian suhteen saman hintainen kuin pihillä dieselillä. Aikaa menee enemmän, mutta suurin osa haasteista taisi olla toimimattomat laturit. Mutta jos sieltä kuluttavimmasta päästä oleva sähköauto on tuollaisella reissulla yhtä edullinen kuin pihi diesel, niin se antaa kyllä hyvän lupauksen siitä, että sähköautoilu on verrattain edullista. Kulut kun ovat sitten siinä arkiautoilussa lähinnä paljon pienemmät. ...

Viime aikoina on uutisoitu runsaalla kädellä, kuinka rahapelit ja uhkapelaaminen ylipäätänsä tekevät tuhoa Suomessa. Median vouhotuksessa pääsee liian usein unohtumaan, että uhkapelit eivät ole mikään maailmaa tuhoava ydinase. On tutkitusti osoitettu, että ensimmäiset uhkapelit ovat peräisin ennen ajanlaskun alkua (eaa). Ihmiset ovat selvinneet pelaamisen kanssa tuhansia vuosia, joten miksi vuonna 2021 tulisi sen suhteen merkittäviä muutoksia negatiiviseen suuntaan? Tästä asiasta voi olla montaakin eri mieltä. Käyn tässä kirjoituksessa lävitse asiaa monelta eri kantilta. Tässä artikkelissa on tietoa rahapelaamisen historiasta Suomessa, Veikkaus Oy:n monopoliasemasta, nettikasinoista, uhkapelaamisen historiasta maailmalla sekä monesta muusta asiasta. Lukaise alla oleva pohdinta lävitse, niin saat mahdollisesti uutta näkökulmaa omaan ajatteluun. Rahapelaamisen historia Suomessa Rahapelaamisella on pitkät juuret suomalaisten keskuudessa. Ensimmäinen virallinen peliautomaatti, Pajatso (Bajazzo) saapui Suomeen jo 1920-luvun puolessa välissä. Jokainen varmasti tietää mistä pelistä puhutaan – yritä napauttaa kolikko oikeaan koloon. Kun mietitään ns. lisensoitua uhkapelaamista Suomessa, on se lähtöisin 1930-luvun lopulta. Silloin pelejä alkoi tarjoamaan Raha-automaattiyhdistys eli RAY. Ensimmäiset kansainväliset kasinopelit tulivat RAY:n tarjontaan 1960-luvulla. Silloin ravintoloissa pystyi pelaamaan Rulettia. Parikymmentä vuotta eteenpäin, niin pelaaminen onnistui myös Blackjackissa sekä monessa muussakin uhkapelissä. Ensimmäinen elektroninen kolikkopeli valmistettiin RAY:n toimesta 1980-luvulla. Vuosien myötä uhkapelaaminen vain nosti suosiotaan Suomessa. Esimerkiksi vuonna 1991 Suomeen perustettiin ensimmäinen oikea kasino – Casino Ray. Kasino kuitenkin lopetti toimintansa 13 vuotta myöhemmin, jolloin avattiin Grand Casino Helsinki. Casino Helsinki on tänäkin päivänä toiminnassa. Suomessa RAY avasi nettikasinon marraskuussa 2010. Siellä pystyi pelaamaan nettipokeri sekä monia muita kasinopelejä. Tätä nykyään kaikki Suomessa tapahtuva uhkapelaaminen netissä ja pelipisteillä tapahtuu Veikkaus Oy:n kautta. Veikkaus Oy syntyi, kun RAY, Fintoto sekä Veikkaus löivät hynttyyt yhteen vuonna 2017. Millainen tilanne Suomessa on nykyään uhkapelin suhteen? Kuten äsken jo mainitsin, Suomen rajojen sisäpuolella rahapelejä saa tarjota nykyään vain Veikkaus Oy. Koskee kaikkia uhkapelejä, kuten nettipelejä, peliautomaatteja, bingoa, vedonlyöntiä, raaputusarpoja ja niin edelleen. Monopoliasema on laissa määritelty asia, ja lakipykälä on Arpajaislaki 1047/2001. ...

Tätä postausta on pitänyt kirjoittaa monen monta kertaa. Usein salilla käydessä on tullut mieleen, että tällainen juttu pitää kirjoittaa. Mutta sitten se haippi menee pois päältä ja jää kirjoittamatta (käytin sanaa haippi koska oon niin nuorekas). Nimittäin asiahan on niin että musalla saa vaikutettua omaan suorituskykyyn. Tämä ei varmaan yhdellekään jumppajalle tai juoksijalle ole yllätys. Tässä vähän tunnelmointia Jasmon salikäyntien suhteen. Ja kyllä, olen välillä käynyt salilla! Lukijalle vielä sellainen ohjeistus, että on todennäköisesti aika vaikea saada välittymään sitä fiilistä, mikä mulla henk.koht. näistä biiseistä syntyy. Antakaa kuitenkin mahdollisuus. Kova äänenvoimakkuus (tää ei oo taidetta, tää on musaa millä nostetaan tuloksia) auttaa. Lämmittely Usein salille tulee lähdettyä työpäivän jälkeen tai muuten sellaisessa tilanteessa, että kaikki aistit eivät ole vielä terävimmillään. Eli aloitetaan lämmittelystä. Tää ei oo biisinä mikään suuri taideteos, mutta saa vanhan miehen heräämään ja kun tähän on opittu, niin ajaessa pyörää tai muuten lämmitellessä tästä tulee se lämmin olo. Kuuntelen tän melkein joka kerta kun istun siihen pyörän jakkaraan tai hiihtolaitteeseen. Yleensä lämmittelyyn menee 5-10 minuuttia. Niinpä siihen saa lisättyä vähän toisenlaista herkkää tulkintaa maailmasta toisen biisin toimesta. Erityisesti silloin kun lämmittelyssä oli hullaannuttu lyhyisiin tabata-harjoituksiin niin tämä niihin viimeisiin vetoihin sai mukavan tunnelman. Tärkeää tässä vaiheessa on pitää vielä äänenvoimakkuus maltillisena. Kroppa vasta herää, mutta siihen uniseen mieleen kuitenkin tällainen vähän väkevämpi rytmimusa iskee hyvin. Työsarjat Sitten kun alkaa varsinainen työskentely, myös musiikki tietysti muuttuu. Tässä on tärkeää äänenvoimakkuuden säätely. Korvat tottuvat mihin tahansa äänenpaineeseen ja siksi ne tarvitsevat lepoa ja toisekseen äänenvoimakkuuden tuomaa efektiä ei enää saa pidemmän ajan kuluessa. Eli lämmittelysarjoissa maltillinen äänenvoimakkuus ja silloin kun ladataan seuraavaa työsarjaa (ennen kaikkea henkisesti) sitten voi laittaa lisää. ...

Suomalaiset ovat henkeen ja vereen lottokansaa. Miljoonapottia on metsästetty joka lauantai jo 1970-luvulta lähtien. Veikkauksen Lotosta onkin napattu päävoitto yli 3500 kertaa viimeisen 50 vuoden aikana. Lottokupongin täyttäminen ei ole kuitenkaan ainoa vaihtoehto äkkirikastumiselle – on nimittäin kasinoiden tarjoamat jackpot pelit. Jättipotteja voi pelata kotimaisen rahapeliyhtiö Veikkauksen kautta, tai ulkomaisten nettikasinoiden kautta. Luonnollisesti Ahvenanmaalla pelataan PAF:n alaisuudessa. Oli niin tai näin, ei suomalaiset ole jääneet ilman miljoonavoittoja. Jos mietitään parasta pelipakkaa jättipotin metsästämiselle, on se ulkomainen nettikasino. Tämä johtuu siitä, ettei niiden tarjoamissa peleissä ole “maksimivoittoa”. Lähdetään seuraavaksi itse asiaan, eli suomalaisten voittamiin jättipotteihin. Käyn tässä artikkelissa läpi meidän mielestäni viisi (5) hienointa jackpottia. Nopea katsaus jackpot peleihin Ennen kuin lähdemme käymään upeita voittoja lävitse, on syytä katsoa vielä jackpot pelien toimintamalli nopeasti. Jättipoteissa on progressiivisesti kasvava jackpot, joka kasvaa pelimäärän ja panostuksen mukaisesti. Nettikasinoilla mitään ylärajaa ei ole – historian suurin kasinovoitto on keväältä 2021, kun summa oli yli 19 miljoonaa euroa.  Kun mietitään maailman suosituimpia jättipotteja, on niitä pääasiassa kolmelta pelintarjoajalta – Microgamingilta, Netentiltä sekä Yggdrasililta. Suosituimmat pelit ovat Mega Moolah, Mega Fortune, Joker Millions sekä Empire Fortune. Pelkästään Mega Moolah on tehnyt yli 70 nettipelaajasta multimiljonäärin. Jos jättipotit rajataan kotimaisen Veikkauksen palveluun, on suosituimpana Gladiator Jackpot -peli. Siitä voi napata jopa miljoona euroa. Veikkauksen nettipeleissä on myös “Onni Jackpot”, joka on lisätty kymmeniin peleihin. Se laukeaa täysin sattumanvaraisesti, millä tahansa panoksella. No, kuinka todennäköisesti jättipotin suurimman voiton saa? Se on harvinaista. Esimerkiksi Mega Moolahissa päävoiton nappaaminen on 1:185 miljoonasta. Täten se on harvinaisempaa kuin lottovoitto. Suhdeluku vaihtelee hieman pelien mukaan, mutta samassa suhteessa mennään Loton kanssa. ...